Estevalmennus, valmentajana
Saapuessani maneesiin ei Frida ollut vielä saapunut Maran kanssa. Katsahdin kellooni ja huomaisin että he olivat vain pari minuuttia myöhässä. En jaksanut alkaa kuitenkaan stressaamaan ja odottelemaan Fridaa vaan päätin hyödyntää aikani siihen että kasailisin valmiiksi 80 sentin radan viidestä esteestä odotellessani.
Olin niin keskittynyt esteiden kasaamiseen että en huomannut kun Frida ratsasti maneesiin ja alkoi jatkamaan lämmittelyä ravissa. Huomasin Fridan vasta hänen ja Maran laukatessa ohitseni. Olin juuri nostanut viimmeisen puomin ja olin tarkastelemassa rataa. Olin tyytyväinen lopputulokseen.
Annoin Fridalle ohjeistusta siirtyä pitkän sivun alussa ravin ravata koko pitkän sivun ja sen jälkeen alkaa hyppäämään punavalkoisesta pystystä. 80 meni helposti joten sanaakaan sanomatta nostin esteet metriin ja pyysin Fridaa ottamaan esteet laukassa. Nyt esteissä alkoi olla jo vähän vaikeutta mutta esteet menivät siltikin helpon näkoisesti.
Nostin esteet 110-130 korkuisiksi. Annoin uudelleen luvan hypätä ja 110 senttiset esteet olivat helppoja mutta 120-130 senttiset tekivät vähän enemmän vaikeutta. Laskin kaksi ja ainoat 130 senttiset esteet 120 senttisiksi ja päätin antaa Fridan hypätä tämän radan lävitse. Rata meni helposti joten nostin sen 130 senttiseksi.
Mara oli niin innostunut hyppäämisestä että valmennuksen tasoa isommat esteet menivät helposti. Päätin lopettaa tähän ja huikkasin Fridalle että saisi lopetela oman päänsä mukaan. Siivoilin esteet ja lähdin kotiin.

Estevalmennus, valmentajana eva
Jo heti alkutunnin verryttelystä lähtien sain huomata oriin innokkuuden Mara ravaili korvat hörössä eteen täydellä innokkuudella. Ratsukko sai alkutunnista verrytellä itsenäisesti jokaisessa askellajissa. Maran runsaasta innokkuudesta huolimatta se kuitenkin pysyi yllättävänkin hyvin ratsastajan lapasessa. Aloitimme hyppäämisen hieman pienemmästä verryttelyesteestä. Mara hyppäsi yksittäisenä esteen oikein hyvin. Ongelmia ei esiintynyt lainkaan. Olin rakentanut maneesiin kolmesta esteestä pienen radan. Rata ei sinänsä ollut mitenkään hankala, mutta vaati ratsukolta melko paljon rauhallisuutta ja keskittymistä. Muutaman ensimmäisen kerran ratsukko kiirehti hieman liikaa ja muutama puomikin tuli alas. Ratsastaja kuitenkin hieman petrasi enemmän ja vaati Maraa todellakin rauhoittumaan ja kuuntelemaan pidätteet läpi. Piakkoin ratsukko selviytyi radasta hieman paremmin. Ratsukko paransi suoritustaan kerta kerran jälkeen ja loppua kohden he suoriutuivat tehtävästä oikein hyvin. Ratsukko sai tulla radan vielä pariin otteeseen, jonka jälkeen he saivat hypätä yksittäisinä esteinä muutaman kerran hieman korkeammat pystyt. Kokonaisuudessaan ratsukko suoriutui tänään ihan hyvin ja loppua kohden kumpikin osapuoli paransi suoritustaan.

Estevalmennus, valmentajana Sonju
Astuin maneesiin ja näinkin teidän jo lämmittelevän. Mara liikkui oikein reippaasti allasi ja kulki hyvin muodossa. Katselin lämmittelyänne hetken, kunnes aloin kokoamaan noin 60 sentin jumppasarjaa. Käskin teidän tulla jumppasarjan laukassa. Mara innostui esteistä ja riistäytyi melkein käsistäsi, mutta sait ponin haltuun kääntämällä sen pois esteeltä. Käskin teidän tulla uudestaan ja vähän rauhallisemmin, jolloin Mara vähän hätiköi askeleissaan, mutta selvisi kunnialla läpi. Pyysin teitä tulemaan jumppasarjan vielä muutamaan kertaan muistaen pidätteet, samalla kun kokosin 80 cm okseria ja 100 cm pystyä. Pyysin teitä tulemaan ensin okserin rauhallisessa laukassa. Lähestymisenne oli oikein hyvä ja Mara imikin itsensä oikein hyvin esteelle. Hyppy kokonaisuudessaan oli onnistunut ja matka sen jälkeenkin onnistui kootusti. Sitten pyysin teitä tulemaan pystyn, edelleen rauhallisesti. Mara taas innostui näin lievästi sanottuna pidätteistäsi huolimatta ja seuraksena herra sekosi hieman askelissaan ja tiputti puomin. Kun nostin puomia, pyysin teitä laukkaaman hetken pääty-ympyrällä, jotta saataisiin Maran tempoa laskettua. Sitten tulitte pystyn uudestaan ja tällä kertaa oikein loistavalla lähestymisellä ja huimalla ilmavaralla. Nostin jumppasarjan ristikot noin 80 cm pystyiksi, okserin 110 cm ja pystyn 120 cm. Pyysin teitä tulemaan jumppasarjan oikein rauhallisesti ja keskittyä siihen lähestymiseen ja esteiden välissä askelmittaan. Lähestymisenne oli aivan loistava, eikä esteiden välissäkään tullut kummempia kommelluksia, hyvä! Käskin teitä jatkamaan suoraan okserille ja lähestymisessä oli taas hiukan liikaa vauhtia, mutta muuten hyppy onnistui täydellisesti. Tästä jatkoitte suoraan pystylle, loistavalla lähestymisellä ja täydellisellä hypyllä, mahtavaa! Mara oli oikein mukava valmennettava ja kapasiteettiä olisi varmasti korkeammillekin esteille, loistavaa!

Estevalmennus, valmentajana Laura M.
Mara tepasteli maneesiin innokkaana pörhistellen. Pyysin lämmittelemään oria jokaisessa askellajissa tehden erilaisia kaartelu tehtäviä. Itse kasasin samalla esteitä keskelle maneesia. Tänään olisi tarkoitus hioa hyppytekniikkaa paremmaksi esteiden ollessa yli metrisiä. Sain kasattua kentälle muutaman 100 senttisen pystyesteen, 120 senttisen okserin sekä sarjan jossa oli kaksi 110 senttistä pystyestettä. Ori oli hyvin kuulolla ja nosti innokkaasti laukan. Aluksi hypittiin 80 senttisiä esteitä ihan vain verryttelyksi pari kertaa jottei kylmiltään lähdettäisiin täyteen korkeuteen pomppimaan. Mara hyppäsi innokkaasti esteet ja saitkin tehdä kovasti töitä orin pitelemiseksi. Muutaman toiston jälkeen nostin esteet takaisin metriin ja pyysin tulemaan. Ensimmäisellä kerralla tie oli turhan tiukka ja hyppy oli vähän tasapainoton, esteponin innolla Mara kuitenkin selvitti esteen tiputtamatta.Toisella kerralla lähestyminen oli aivan liian vino ja Mara juoksikin tyynesti esteen ohi. Käskin tulla heti uudelleen paljon suoremmalla tiellä jottei kävisi samallalailla kuin äskön. Nyt lähestyminen oli hyvä ja hyppykin onnistui hyvi. Annoin luvan kävellä hetkisen jonka jälkeen hypättiin 110 senttistä sarjaa. Käskin kerätä ohjia tuntumalle ja ravailla hetkisen ennen lähestymistä. Olin laittanut askeleen ennen ponnistusta puomin jotta se hieman hillitsisi innokkaan orin menemistä.Sarja meni ihan kelvollisesti mutta vauhtia oli aivan liikaa. Käskin tehdä pari kontrolliympyrää ennen lähestymistä jotta hypyt olisi tasapainoisempia. Toisella kertaa meni jo paremmin joten uskalsin alkaa yhdistämään kentän esteet pieneksi radaksi. Ensiksi hypättiin metrinen pysty jolta kaarrettiin tiukasti sarjalle, suoristaminen oli kuitenkin mahdollista joten vinossa esteelle ei kuitenkaan tultu. Sarjalta käännettiin vielä lävistäjälle jossa oli 120 senttinen okseri.Annoin luvan lähteä tulemaan tehtävää ja muistutin tekemään kontolliympyrän ennen sarjaa, siihen ei passaisi tulla liian vauhdilla tai muuten olisi puomit suussa. Ensimmäinen este meni kuin leikiten, huomautin vain painamaan kantapäät alas ettei jalustin luiskahda jalkaan. Sarjalla sait pidätellä Maraa aika reippaasti mutta pääsitte yli kuitenkin moitteitta. Jäljellä oli enää 120 senttinen okseri jota ei oltu hypätty vielä yksittäisenä. Ohjasit orin kuitenkin päättäväisesti esteelle ja hyppy onnistui loistavasti. Mara puuskutti jo sen verran että annoin luvan jäädä loppuverkkaamaan itsekseen maneesiin.

Estevalmennus, valmentajana Laura M.
Kasailin maneesissa esteitä kun talutit innokkaan Maran paikalle. Käskin nousta selkään ja verryttelemään ponia reippaasti ennen hyppyjä. Tarkoituksena olisi treenata tänään uusintarataa eli lyhyitä teitä sekä tiukkoja kurveja ilman vahinkoja. Mara oli halukas työskentelemään joten pääsimme itse asiaan melko pian. Verryttelyksi olin kasannut pienen jumppasarjan jota saitte tulla muutaman kerran omaa tahtia ennen radalle menemistä. Rata koostui kuudesta esteestä joiden korkeus oli 90 ja 100 senttimetrin väliltä. Tarkoituksena oli aluksi ottaa tuntumaa hieman rataan ja sitten nostaa esteitä ja ratsastaa kuin uusinnassa. Verkkahypyt sujui hyvin ja Marakin kuunteli kaikesta innostuksestaan huolimatta. Rata alkoi lävistäjällä olevasta pystyesteestä jonka jälkeen oli tiukka kaarre vasempaan ja hyppy keskihalkaisijalla olevalla sarjalle. Sarjan jälkeen kääntö oikealle ja hyppy pitkällä sivulla olevalle vesimatolle josta tulisi hieman loivempi kaarre vasempaan ja sitten viiden lyhyen laukan linja johon kuului okseri ja trippeli. Kehotin tulemaan radan ensiksi rauhassa omaa tahtia ja sitten ottamaan hieman reippaammin. Ensimmäisellä kierroksella ongelmia ei ollut, etenitte rauhassa ja hyvin varman näköisesti. Mara hyppäsi hyvin ja ratsastit ponin oikeisiin kohtiin. Toinen ja vauhdikkaampi kierros sujui ihan hyvin, yksi pudotus tuli turhan vinon lähestymisen vuoksi. Kun esteet oli täydessä korkeudessa oli tarkoitus ratsastaa ihan kunnolla kuin kisoissa konsanaan. Mara oli säpäkkänä ja saitkin hieman pidätellä tätä että hypyt onnistui. Kaikki meni nappiin joten pääsitte ajoissa loppuverkkaamaan.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Frida
Kurjat ilmat olivat jatkuneet jo pitkään mutta aamulla herätessäni maa oli valkoinen. Päätin lähteä sen kunniaksi maastoon ja ratsukseni valitsin Maran. Herra oli yön jäljiltä tallissa ja laitoinkin sen valmiiksi ja suuntasin kulkumme metsäpolulle. Näytti siltä että orikin oli vallan innoissaan pienestä lumikerroksesta, niin hassusti se välillä pärisi! Alkuun vain kävelimme ja ravailimme rennosti pitkällä ohjalla mutta metsästä päästyämme pellon reunaan päätin lisätä vauhtia. Mara aivan silminnähden piristyi kun keräilin ohjia käsiini, varmasti se aavisti aikeeni. Pieni painallus pohkeilla kylkeen ja jo vauhti kasvoi! Viiletimme hurjaa vauhtia pellon reunaa ja ori vaikutti vallan pettyneeltä suoran loputtua. Se kuitenkin hidasti kuuliaisesti letkeään raviin jota kuljimmekin melkein tallille asti, vähän ennen hidastin kuitenkin käyntiin. Tallilla riisuin Maralta varusteet pois, heitin sille peiton niskaan ja vein tarhaan nauttimaan kauniista säästä.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Frida
Tänään päätin mennä oikein kunnon koulutreenin kentällä Maran kanssa. Hain orin tarhasta ja varustin sen jonka jälkeen suuntasimme kentälle. Kenttä on yllättävän hyvässä kunnossa vaikka olikin satanut monta päivää putkeen. Nyt ei kuitenkaan taivaalta että tippunut ja siksi valitsinkin kentän, maneesissa olin pyörinyt jo ihan tarpeeksi viime päivinä. Veryttelin alkuun kunnolla jokaisen askellajin, tein paljon voltteja ja siirtymisiä. Tämän jälkeen annoin orin kävellä muutaman kierroksin pitkin ohjin. Keräilin ohjat takaisin ja aloitin kunnon työnteon. Päätin tänään keskittyä väistöihin ja laadukkaisiin siirtymisiin. Mara oli tänään todella kivalla ja virkeällä tuulella, olin todella tyytyväinen sen suorituksiin. Alkuun se ei meinannut malttaa asettua ja väistää kunnolla mutta pienellä raipan napautuksella sekin tuli kuntoon. Sen jälkeen ori esittikin oikein hyviä ja lennokkaita pätkiä. Tähän olikin hyvä lopettaa, molemmat olivat tyytyväisiä.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Frida
Ilmoitin orin nyt vielä ERJ laatiksen uusintatilaisuuteen. Sieltä toivotaan nyt edes II-palkintoa, siihen ollaan tyytyväisiä. Sen jälkeen onkin sittenkin aika miettiä herran tulevaisuutta. Onhan orilla ikää jo kunnioitettavat 23 vuotta. Se on kuitenkin varmaa että tämä poni saa viettii loppuelämänsä täällä meillä, niin kunnioitettavan uran se on tehnyt. Onhan sillä kuitenkin lukematon määrä sijoituksia ja jälkeläisiäkin kertynyt mukava määrä. Ja onhan siitä meilläkin jo uusi sukupolvi kasvamassa.

Estevalmennus, valmentajana Jenni
”Maraca oli ehdottomasti tämän ryhmän lupaavimpia hyppääjiä. Ori oli kuuma ja tehokas hyppääjä ja sillä oli hyppykohdat ehdottoman hyvin kunnossa ja pudotuksiakaan ei tullut kuin kertaalleen. Maraca lähti turhan usein Fridalta käsistä ja ori veti välillä ihan omiaan ja ratsastaja vain roikkui mukana, mutta Maraca osasi kuitenkin hypätä esteet moitteettomasti, pysyi ratsastaja selässä tai ei. Alkuun Frida tuli pariinkin otteeseen alas Maracalta, mutta myöhemmin Frida löysäsi hyvin ohjaa ja antoi Maracan hypätä vapaammin, jolloin emme nähneet komeita rodeoita pitkin tuntia. Loppuvalmennuksen aikana Frida ja Maracakin löysivät yhteisymmärryksen, vaikka alkutunnista näyttikin aika pahalta. Fridan ja Maracan yhteistyötä kannattaa kehittää vielä hieman ja ponin kanssa kannattaa ottaa harjoitteita joissa poni ei lähde viemään vaikka kentällä olisi esteitä. Maracaa kannattaa opettaa hyppäämään tiukemmallakin ohjalla kuin täysin roikkuvalla ja vapaalla.”